Henki-Fennia vuosikertomus 2016

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia kasvatti maksutuloaan edellisestä vuodesta. Sijoitustoiminnan riskitasoa alennettiin alhaisena pysyneen korkotason ja markkinan epävarmuuden vuoksi.

Henki-Fennia on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian tytäryhtiö 100 prosentin omistus-osuudella.

Vakuutustoiminta

Henki-Fennian kokonaismaksutulo jälleenvakuuttajien osuutta vähentämättä kasvoi 207,1 miljoonaan euroon (199,8 milj. euroa). Yhtiön maksutulosta henkivakuutuksia oli 170,2 miljoonaa euroa (165,4 milj. euroa) ja eläkevakuutuksia 36,8 miljoonaa euroa (34,4 milj. euroa). Yritysten ottamien eläkevakuutuksien maksutulo kasvoi edelleen, vaikka yksilöllisten eläke-vakuutuksien maksutulo on ollut laskussa. Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo kasvoi 165,0 miljoonaan euroon (158,3 milj. euroa) ja niiden osuus yhtiön maksutulosta oli 80 prosenttia (79 %). Maksutulo jatkuvamaksuisista vakuutuksista oli 57,0 miljoonaa euroa (52,9 milj. euroa) ja sen osuus kokonaismaksutulosta oli 28 prosenttia (26 %).

Maksetut korvaukset kasvoivat 90,7 miljoonaan euroon (83,2 milj. euroa). Takaisinostoja oli 40,4 miljoonaa euroa (30,6 milj. euroa). Säästösummien takaisinmaksut olivat 6,4 miljoonaa euroa (3,4 milj. euroa). Eläkkeitä maksettiin 34,6 miljoonaa euroa (33,7 milj. euroa) ja kuolemantapaus- ja työkyvyttömyys summia 5,1 miljoonaa euroa (11,5 milj. euroa).

Liikekulut olivat 14,0 miljoonaa euroa (13,5 milj. euroa). Yhtiön liikekustannussuhde oli 94,8 prosenttia (100,8 %), kun otetaan mukaan sijoitussidonnaisen vakuutuksen sijoituskohteina olevien rahastojen palkkiotuotot.

Yhtiön tulokseen sidottujen vakuutussäästöjen kokonaistuottotaso vaihteli vuonna 2016 1,0 - 4,5 prosentin välillä riippuen vakuutuslajista ja vuosineljänneksestä. Myönnetyt asiakashyvitykset olivat 2,4 miljoonaa euroa, joista 0,4 miljoonaa euroa rahoitettiin aikaisemmin muodostunutta lisäetujen vastuuta käyttämällä. Yhtiö jatkoi vastuuvelan korkotäydennysten kasvattamista varautuen näin vakuutuksille tulevaisuudessa hyvitettävän laskuperustekoron kustannuksiin.

Sijoitustoiminta

Yhtiön sijoitustuotto käyvin arvoin oli 30,5 miljoonaa euroa (34,7 milj. euroa), ollen 4,3 prosenttia (5,0 %) sijoitetulle pääomalle. Yhtiön tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 91,8 miljoonaa euroa (122,1 milj. e), josta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli 62,7 miljoonaa euroa (46,7 milj. euroa). Sijoituskannan riskitasoa alennettiin edelleen tilikauden aikana. Vertailuvuoden sijoitustoiminnan tulokseen sisältyy poikkeuksellisen paljon myynti-voittoja.

Sijoitusten käypä arvo oli vuoden lopussa 756 miljoonaa euroa (749 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 39 prosenttia sekä rahamarkkina-sijoitusten ja talletusten osuus 30 prosenttia. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääoma-rahastojen osuus oli 15 prosenttia, kiinteistösijoitusten osuus 15 prosenttia sekä lainasaamisia ja muita sijoituksia 1 prosentin osuus. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat varat kasvoivat voimakkaasti ollen 903 miljoonaa euroa (723 milj. euroa).

Henki-Fennian sijoituskannan jakauma 31.12.2016 755,9 (749,3) miljoonaa euroa

Sijoituskanta 31.12.2016 755,9 (749,3) miljoonaa euroa
Sarake 1
Joukkovelkakirjalainat38,9
Muut rahoitusmarkkinavälineet30,1
Kiinteistösijoitukset14,9
Osakkeet ja osuudet14,7
Muut sijoitukset1,4

Tulos

Yhtiön liikevoitto oli 12,8 miljoonaa euroa (3,0 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 10,2 miljoonaa euroa (2,6 milj. euroa). Yhtiö on siirtänyt tuloksesta vastuuvelkaan korkotäydennystä tilivuoden lopussa 20 miljoonaa euroa (70 milj. euroa). Korkotäydennysvastuu oli vuoden lopussa 136 miljoonaa euroa.

Yritysjohto ja henkilöstö

Kertomusvuonna Henki-Fennian hallitukseen kuuluivat jäseninä teollisuusneuvos Mikael Ahlbäck (puheenjohtaja), filosofian tohtori Matti Ruohonen (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja Antti Kuljukka, toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki sekä varatoimitusjohtaja Eero Eriksson.

Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä 9 kokousta. Jäsenten läsnäoloprosentti oli 100 prosenttia.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Seppo Rinta.

Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2016 keskimäärin 53 henkilöä (54).

Palkitseminen

Palkitsemisen lähtökohtana Fennia-konsernissa ja siten myös Henki-Fenniassa on kannustava, oikeudenmukainen, kohtuullinen sekä konsernin ja konserniyhtiöiden lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen mukainen johdon ja henkilöstön palkitseminen. Henki-Fennian palkitsemisjärjestelmät perustuvat ennalta määriteltyjen, yhtiön strategisista tavoitteista johdettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Fennia-konsernin palkkapolitiikassa määritellään palkan ja palkkioiden määräytymisen periaatteet. Fenniassa palkkapolitiikka on kokonaisuus, johon vaikuttavat mielenkiintoisen ja riittävän haastavan tehtäväkentän lisäksi hyvä johtaminen, henkilöstöedut ja rahallinen palkitseminen. Palkkapolitiikasta selviää myös se, miten jokainen fennialainen voi itseään ja omaa toimintaansa kehittämällä vaikuttaa palkkakehitykseensä ja mitkä ovat palkka- ja palkkioasioihin liittyvät vastuut yhtiössä.

Palkitsemisperiaatteiden mukaisesti palkitseminen on rakennettu epätervettä riskinottoa estävällä tavalla. Palkitsemisjärjestelmissä on mm. ennalta määrätyt palkkiomaksimit, jotka rajoittavat palkkion enimmäismäärän ja force majeure -ehto, joka antaa hallitukselle oikeuden järjestelmien muuttamiseen, jos yhtiön taloudellinen asema on vaarantunut taikka olosuhteet ovat muutoin muuttuneet merkittävästi. Palkkioista päätettäessä noudatetaan "yhden yli" -periaatetta eli päätöksentekijänä palkitsemisasioissa on pääsääntöisesti palkittavan henkilön esimiehen esimies.

Konsernirakenne

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Fennia Varainhoito Oy, jonka yhtiö omistaa 100 prosenttisesti.

Lisäksi Henki-Fennian konserniin kuului tilikauden päättyessä kaksitoista yhtiön täysin omistamaa kiinteistöyhtiötä.

Varainhoito

Yhtiön kannattavuus parani tilikauden aikana. Tilikauden tulos oli 0,8 miljoonaa euroa (0,3 milj. euroa). Yhtiön oma pääoma kasvoi ollen tilikauden lopussa 2,1 miljoonaa euroa (1,4 milj. euroa).

Yhtiön vakavaraisuus oli tilikauden lopussa hyvä, vakavaraisuussuhde oli 35,7 prosenttia ja yhtiön omat varat olivat 2,1 miljoonaa euroa (laskennallinen omien varojen vähimmäisvaade 0,5 miljoonaa euroa).

Fennia Varainhoidon hallinnoima asiakasvarallisuus kasvoi, ollen vuoden lopussa 286 miljoonaa euroa (234 milj. euroa). Uudet pääomat kohdistuivat suurelta osin toimitilakiinteistöihin sijoittavaan rahastoon, koska alhainen korkotaso ja heiluva osakemarkkina ohjasi sijoittajien kiinnostusta kiinteistösijoittamiseen.

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta

Henki-Fennian riskienhallinnan perustana toimii Fennian konserniyhtiöiden hallituksissa vahvistetut riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet. Riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli perustuu ns. kolmen puolustuslinjan malliin, jota on tarkemmin kuvattu riskienhallintaa koskevassa liitetiedossa.

Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallintakomitea.

Sijoitustoiminta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään sijoitussuunnitelmaan, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määrättäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky.

Riskeistä sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, jossa on selvitetty Henki-Fennian merkittävimmät riskit sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan yleiset periaatteet.

Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus

Henki-Fennian vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus julkaistaan 19.5.2017 Fennian verkkosivuilla www.fennia.fi.

Näkymät alkaneella tilikaudella

Korkotason maltillinen nousu yhdessä talouden orastavan elpymisen kanssa tuovat vakautta liiketoimintaan. Toisaalta keskustelussa olevat suunnitelmat säästämistuotteiden verotukseen liittyen sekä jo päätetty muutos kuolemantapaussummien verotukseen voivat aiheuttaa epävakautta henkivakuutusmarkkinassa.